Ojalan Paavo.

Tuop’ oli oiva mies Ojalan Paavo,
Poika puisko, verraton, väkevä,
Jäykkä niinkun kumpu kuusinensa,
Vikkelä ja vilkas kun vihuri.
Hongat kaateli hän kankahilla,
Kontiot käsin kuristi, kantoi
Orihinsa aioista ylitse,
Suurisuiset kaislana sujutti.

Niin kerran keräjäkartanolla
Seisoi oiva mies Ojalan Paavo,
Korkiampi kaikkia uroita,
Kun petäjä puita pienempiä.
Siinä nosti äänensä ja lausui:
”Kenpä vainen vaimoa kannetuista
Voisi vastustella, etten tältä
Paikaltani pääsis liikkehelle,
Se sais ottoa’ eloni kaiken,
Tavarani kaiken ja taloni,
Ynnä kaunihimman karjalauman,
Jospa itsenikin päälliseksi”.

Niinpä lausui oiva Ojalan Paavo;
Miehet kuuntelivat kummastellen
Isovahvan vankkoa puhetta;
Yksikään ei rohkene ruveta.

Neiet kanssa katselivat kauan
Salasuosiolla sankaria,
Jok’ oli yksin muita muhkiampi,
Kun petäjä puita pienempiä;
Silmät kiilti päässä kirkkahasti,
Kun on kaksoistähti taivahalla;
Kasvonsa kun armas aurinkoinen;
Hiukset aaltoilivat olkapäillä,
Kun on kosken kuohu päiväsessä.

Viimein astui Anni neitosista,
Tyttö sievä, siisti, kaunokainen;
Luoksi Paavon paikalla likeni,
Kamahutti kaulahan kätensä.
Rinnan vasten rintoa likisti,
Poskipäänsä poskipäihin painoi:
”Koe nyt, jos pääset paikaltasi!”

Jopa seisopi vavisten vahva
Paavo paikallaan kun naulattuna,
Lausui lauhtunut tytölle viimein:
”Jo nyt taisinkin tapata kaikki;
Ottaos omaksesi nyt kaikki –
Taloni, tavarani ja maani,
Kanssa kaunihimmat karjalaumat,
Ota’ päälliseksi itsenikin!”

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Lähde: Suomi: tidskrift i fosterländska ämnen 1845. Femte årgången. Finska Litteratur-Sällskapets förlag, Helsinki

Mitä ihmettä?

Taiston alkuvaiheet

meillä on mukavaa yhdessä vieläkin

meidän perhe

Paavo, Hanna-Mari, Heikki, Jaakko, Anna-Kaisa - meidän iloinen perhe vuonna 1992. Aika hurjan mukava kuva.

"Kumppanuudesta
Ei mikään jännittävä tunnu paljon miltään kun sitä ei voi jakaa kenenkään kanssa.
Kahdestaan on paljon Miellyttävämpää."
- A.A.Milne, Nalle puh

Paavo ja Riikka Maata Näkyvissä Festareilla 1999. Vitsi oli, että Riikan kaveri, jonka nimi oli muistaakseni Riikka, ihmetteli sitä, että miten lintu munii, kun niitä ei ikinä näe raskaina. Minä ihmettelin jotain muuta, mutta en muista mitä yhtä tyhmää se oli. Valokuva-albumiin olin kuitenkin "hauskan" lintuläpän innoittamana kirjoittanut, että Paavo ja Riikka katsovat lintua maata näkyvissä festareilla.

Paavon milleniumkeikka

Olen Skannaillut vähäsen omia kuviani. Tässä kuva miten minä vietin vuosituhannenvaihtumista: Kylmässä Myllyssä soittamassa väärin. Vasemmalta: Tommi Timonen, Olli Räsänen, Paavo Ojala ja Teemu Koistinen